Lasten kanssa siellä ja täällä

Elämä tuntuu nykyään pyörivän lähinnä lasten jutuissa, omien ja toisten. Menneenä kesänä järjestettiin toista kertaa Lasten päivä Lasikylässä ja suosio oli vielä ensimmäistä kertaakin huikeampaa. Sain olla mukana molempien päivien suunnittelussa ja toteutuksessa. On hienoa, että täältä pienestä kylästä löytyy puuhakkaita ihmisiä, jotka uhraavat runsaasti omia voimavarojaan tälläisten tapahtumien järjestämiseen. Tuntuu jännältä seurata lehtikirjoittelua Lasikylän tulevaisuudesta, uhkakuvilla pelottelua on niin paljon. Itse haluaisin etsiä mielummin pieniä toivonkipinöitä. Naurattaa ajatella miten istuin Tanskassa vuokra-asuntomme olohuoneessa ja googletin, että missä ihmeessä on Nuutajärvi. Unelmien talo kun oli löytynyt ja muuttopäätöskin melkein tehty jo siinä vaiheessa. Katsoin nettisivujen (nythän nekin on hienosti uudistettu) kuvia ja ajattelin miten jossain voi olla noin kaunis kylänraitti. Yhä ihailen samaa raittia lenkillä ja puistoreissuilla, vaikka rakennukset eivät ihan niin silotelluilta näytäkään. Moni on ihmetyllyt miten päädyimme tänne. Se on jotain mitä ei voi oikein selittää, siinä vain kävi niin ja hyvin kävikin. Pienessä kylässä on paljon voimaa, josta osoituksena lastenpäivän laajentuminen kahdeksi toimintapäiväksi Designmuseolle. Samaisessa museossa on esillä hieno näyttely viime kesän töistä. Ensimmäinen toimintapäivä on jo ensi sunnuntaina. Tarvinnee mennä niin hyvissä ajoin paikalle, että ehdin upottaa omatkin sormet saveen ennen lasten saapumista :)