Sateen mahdollisuus todennäköinen

Tälle kesälle oli paljon suunnitelmia. Olin tallettanut paikallissanomien kesämenoliitteen ja napannut mukaani kultturirientoja esittelevän lehtisen. Hei mennään tuonne ja tuonne ja tämäkin olisi kiva! Pihalle rakentuu ohimennen ja mennen tullen koko pitkän kuuman kesän kukkiva puutarha. Syödään oman maan satoa ja nautitaan rauhallisista kesäilloista ulkona. Nyt on heinäkuun viimeinen päivä. Parsapenkin kaksi vuohenputkien ja kaikenlaisten heinien keskellä henkitoreissaan riutuneet parsat on syöty ja mansikka-amppelin yksi mansikka jaettiin pienimmäisen kesken. Amppelin muut mansikat homehtuivat. Ilmeisesti sitä ei olisi pitänyt jättää taivasalle, hups. Viime keväänä jemmatuista ja piilopaikkaansa unohtuneista siemenpusseista laitoin kasvamaan basilikaa, tilliä, jotakin papua ja jotain mitä en muista. Laitoin ne kasvamaan tosi käteviin turveruukkuihin. Jossain vaiheessa satuin ulkona vilkaisemaan viljelmiäni ja hoksasin, että ehkä on vähän liian sateista turveruukuille... Osa siemenistä oli valunut paisuneiden ruukkujen reunoilta maahan. Koko ajan olemme olleet menossa ja tulossa, mutta moni hieno tapahtuma on jäänyt näkemättä. Pihaa olen laittanut ehkä kaksi kertaa ja puutarhakalusteet on pesemättä. Onneksi kaupasta saa onnekkaampien (ja ehkä asiaan paremmin perehtyneiden) viljelijöiden satoa ja kesätapahtumia on vielä tulossa. Parasta on lasten riemu vailla odotuksia auringonpaisteesta ja siitä miten ajatteli asioiden olevan. Jos sataa, voi hyppiä lätäköissä. Ehkä huomenna paistaa aurinko. :)