Ja viime viikonloppuna niitä loistavia syitä oli kaksi. Juhlimme samalla kertaa suloisen pienen tyttäremme nimeä ja keväällä saamaani keramiikka-artesaanin titteliä. Aurinko paistoi ja saimme talon täyteen rakkaita ihmisiä, ihana päivä. Toivoimme lahjaksi tavaran sijaan puutarhaan sisältöä. Viikon ajan lapio on viuhunut tiuhaan kun olen istuttanut hedelmäpuita, marjapensaita ja rakentanut kukkapenkkiä. Onni on oma puutarha. Vielä kun saan kaiken kasvamaan niin, että satoa pääsee jokusen vuoden päästä korjaamaan :) Myös suihkulähdekolehti karttui. Ehkäpä jo ensi kesänä huvilan takapihalla solisee betoninen suihkulähde.
Pikkusiskoni huolehti taas ansiokkaasti tarjoiluista. Kakut olivat superhyviä ja niitä oli todellakin riittävästi. Kahden hamsterin talon, nykyisen lapsiperhekodin, siivoaminen on suoraan sanottuna vähemmän virkistävää, mutta juhlakoristelua rakastan. Olen ihan hurahtanut pompom-paperikukkiin. Ilmapalloja piti tietysti myös puhaltaa. Poikamme mukaan ei voi olla juhlia ilman ilmapalloja.
Ikkunoiden pesukaan ei välttämättä olisi haitaksi, heh... Etsin pitkään pikkuihmisille sopivaa piirustuspöytää ja juuri ennen juhlia löysin Kidsetin pupupöydän. Ensin ajattelin siinä olevan liikaa kaikkea, värejä ja pupuja, mutta se onkin omalla paikallaan täydellinen.
Ostin keraamisen mekon tyttärellemme käsityöpuodista Kokkolasta. Hän taisi silloin olla vain muutaman viikon vanha. Mekko oli mielestäni ihanan tyttömäinen ja herkkä. Paljon onnea elämän tuuliin rakas Viena Vanamo!
